Kauneuskirurgia Ravinto ja liikunta Hammaslääkäripalvelut Hoidot Suomessa Yhteystiedot
Sculptra
Lipolyysi
Juviderm ja Teosyal täyteaineet
Botox -hoidot
TCA -hoidot
Happylift -kasvojen kohotus
Jalupro- nuorennushoito
Hair+ hiusten lähtöön
Mikro neulaus
Hinnasto
 
Hiuksen normaali kasvukierto

Ihmisen hiukset eivät kasva jatkuvasti, vaan niiden normaaliin kasvun 
kiertoon kuuluu noin 2-6 vuotta kestävä kasvukausi, jota seuraa noin 
3-4 kuukauden mittainen lepokausi, jonka aikana hius putoaa pois. 
Hiuspohjan alueella noin 85 % hiuksista on kasvuvaiheessa ja noin 15 % 
lepovaiheessa. Tämän hiuksille normaalin kierron seurauksena noin 
70-100 hiusta irtoaa päivittäin.

Joskus hiuksia saattaa irrota normaalia enemmän, mikä voi johtua 
lukuisista eri syistä. Hiuksia voi lähteä myös eri tavoin. 
Hiustenlähtö voi olla paikallista ja läiskittäistä. Hiuksisto voi 
harventua tasaisesti tai hiukset voivat lähteä kokonaankin. 
Hiustenlähtöön voi liittyä myös muiden karvojen, kuten kulmakarvojen, 
silmäripsien sekä kainalokarvojen ja sukuelinten alueen karvojen 
lähtöä. Useimmiten hiustenlähdön syynä niin naisilla kuin miehilläkin 
on perintötekijöistä ja miessukuhormoneista johtuva ns. miestyyppinen 
kaljuuntuminen. Myös muut hormonaaliset ja ravitsemukselliset tekijät, 
vaikeat yleissairaudet, lääkkeet sekä lukuisat ulkoiset tekijät 
vaikuttavat hiuksiin ja niiden kasvuun. Hiustenlähtö voi olla pysyvää 
tai hiukset voivat kasvaa myöhemmin täysin normaaleiksi joskus vuoden 
tai useankin vuoden kuluttua hiustenlähdöstä taudista ja syystä 
riippuen. Seuraavaksi erilaisia syitä ja tauteja, joiden yhteydessä 
tavataan hiustenlähtöä.


Pälvikalju eli alopecia areata


Pälvikalju on tuntemattomasta syystä johtuva tauti, jossa hiukset 
lähtevät hiuspohjasta läiskittäin. Pälvikalju on varsin tavallinen 
tauti, yhtä yleinen sekä naisilla että miehillä ja voi puhjeta missä 
iässä hyvänsä, joskin sairastuneet ovat useimmiten lapsia tai nuoria 
aikuisia. Pälvikaljua esiintyy joskus myös perheittäin ja tällöin se 
liittyy usein atooppisiin sairauksiin. Valkopälvi (vitiligo) ja 
kilpirauhassairaudet ovat tavallista yleisempiä pälvikaljua 
sairastavilla.

Oireet ja taudinkulku

Taudin alkuvaiheessa hiuspohjaan karvatuppien ympärille kerääntyy 
tulehdussoluja, minkä seurauksena hiukset siirtyvät lepotilaan ja 
putoavat pois. Tulehduksen hävittyä hiukset kasvavat yleensä 
uudestaan. Hiukset lähtevät tavallisesti läiskittäin, joiden 
halkaisija vaihtelee tavallisesti 2-5 cm välillä, mutta voivat olla 
laajempiakin. Läiskien lukumäärä vaihtelee voimakkaasti, tavallisesti 
niitä esiintyy kuitenkin vain muutamia ja niiden paikka voi vaihdella 
ajan myötä. Hiuksettomien läiskien alueella iho on sileä ja vaalea, 
iho on hiustenlähtöä lukuun ottamatta terveen näköinen. Hiuspohjan 
lisäksi läiskittäistä karvojen lähtöä voi esiintyä myös parran, 
silmäripsien, kulmakarvojen alueella sekä muillakin karvaisilla 
ihoalueilla. Noin 20 %:lla esiintyy myös kynsimuutoksia.

Joissakin tapauksissa hiukset lähtevät kokonaankin, jolloin puhutaan 
"alopecia totaliksesta". Jos kaikkien hiusten lähtöön liittyy myös 
kaikkien muiden ihokarvojen, kuten silmäripsien ja kulmakarvojen 
lähtö, puhutaan "alopecia universaliksesta".


Miestyyppinen eli androgeeninen kaljuuntuminen


Miestyyppisessä kaljuuntumisessa on kysymys perintötekijöiden 
ohjaamasta ja miessukuhormonien vaikutuksesta tapahtuvasta 
hiustenlähdöstä. Kaljuuntumisen periytymistapaa ei tunneta. 
Hiustenlähtö voi alkaa milloin tahansa 12-40 vuoden iässä. 
Kaljuuntumisen eteneminen on hyvin yksilöllistä ja vaihtelevaa. 
Hiuksia voi lähteä runsaasti ja kaljuuntuminen voi olla huomattavaa jo 
parinkin vuoden kuluessa. Toisaalta hiustenlähtö voi olla myös hyvin 
hidasta ja johtaa hitaasti vuosien varrella hiuksiston ohenemiseen. 
Tätä kaljuuntumisen muotoa esiintyy sekä miehillä että naisilla, 
joilla se kuitenkin on lievempioireinen ja alkaa tavallisesti 
myöhemmin kuin miehillä.

Miestyyppinen kaljuuntuminen riippuu perintötekijöistä ja 
dihydrotestosteroni (=DHT)-nimisen hormonin vaikutuksesta hiustupissa. 
DHT-hormonia syntyy hiuspohjassa testosteroni-nimisestä 
miessukuhormonista, jota esiintyy sekä naisilla että miehillä. 
Miestyyppisessä kaljuuntumisessa on DHT-pitoisuudet kohonneet 
hiuspohjan alueilla, mistä hiukset lähtevät. Perintötekijöiden 
ohjaamana DHT:lle herkät hiukset ja hiustupet alkavat surkastua ja 
hiusten määrä alkaa vähetä. Samanaikaisesti hormonien vaikutuksesta 
perimältään herkkien hiusten kasvuvaihe lyhenee ja lepokausi pidentyy, 
mikä vähentää kasvuvaiheessa olevien hiusten määrää.

Miehillä kyseessä on perimään ja normaaliin testosteronin eritykseen 
liittyvä ilmiö, eikä tyypillinen miestyypin kaljuuntuminen miehillä 
edellytä tutkimusten tekoa. Naisilla sen sijaan taustalla voi olla 
lisääntynyt miessukuhormonien tuotanto tai miessukuhormonien kaltaisia 
vaikutuksia omaavat lääkkeet. Tällöin naisilla taudinkuvaan voi 
liittyä miehille tyypillistä karvankasvua muilla kehon alueella kuin 
hiuspohjassa (hirsutismi), acnea tai kuukautiskierron häiriöitä, 
jolloin hormonitutkimusten tekoa voidaan pitää aiheellisena.


Pälvikaljun ja miestyypin kaljuuntumisen lisäksi hiustenlähtöön voi 
olla lukuisia muitakin syitä, joskin ne ovat huomattavasti edellä 
mainittuja harvinaisempia. Erilaiset fysikaaliset syyt, kuten 
permanetti ja hiusten tavallinen, mutta runsas harjaaminen voivat 
aiheuttaa hiustenlähtöä. Eräisiin hiuspohjan alueen tulehduksellisiin 
ihosairauksiin liittyy hiustenlähtöä, joka voi olla pysyvää. 
Kilpirauhassairauksiin voi liittyä hiustenlähtöä. Myös vaikeisiin 
yleissairauksiin ja infektioihin voi liittyä kaljuuntumista, joka voi 
olla akuuttia ja palautuvaa tai kroonista. Myös lääkkeet, kuten 
ehkäisytabletit voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Voimakas 
laihduttaminen, sinkin- ja raudanpuutos voivat olla syynä 
hiustenlähtöön.


Runsas hiustenlähtö, harveneminen tai oheneminen lyhyellä aikavälillä 
voi johtua muistakin syistä kuten sairaudesta, stressistä, dieetistä, 
aliravitsemuksesta tai lääkityksestä. Aina kannattaa ottaa yhteyttä 
lääkäriin ja selvittää hiustenlähdön perimmäinen syy.



HAIR+

Sisältää
Phosphatihappoa
Super oxide dismutase SOD
Ripoflavin vit B2


Vaikutus
Stimuloi epiteelisolujen kasvua hius tupessa (tarvitaan elävä solukko 
pohjalle) jos solu toimintaa ei ole jäljellä ei hiusten kasvua saada 
aikaan.
Super Oxi dismutase---SOD---melonin siemenistä saatu, toimii kuten 
antioxidantti ja suojaa imuuni systeemiä. Löytyy elävistä orgaaneista. 
Sen rooli on välttää solujen hapettuminen.
Inhiboi hiuksen nostoa hiuksen siirto vaiheessa ja stimuloi hiusten 
kasvua hius tupessa kasvu vaiheessa. Toimii myös antioxidanttina 
stressi vapaita radikaaleja vastaan.
Stimuloi hiusten uudelleen kasvua 63%

Hoito
Aloitus hoito 1 hoito kahden viikon välein--- 4 kertaa
Ylläpito 1 hoito kuukaudessa, kahtena kuukautena peräkkäin
Jatko Ylläpito 1 hoito 2 kk välein 2 kertaa
Jatko yllä pito arvioidaan yksilökohtaisesti!